tätipunane

Julkisen sektorin säästöt ovat jo nyt osoittautuneet valtavaksi tuhlaukseksi,jonka kustannuksia ei lasketa vain euroissa.Inhimilliset sosiaaliset ja terveydelliset tragediat ovat hukkuneet lyhytnäköisen budjettiviilauksen hurmoksessa, vaikka nekin muuntuvat viimekädessä myös euroiksi.

Pahoinvoinnin tuottaminen ja sen pakollinen jälkihuolto on perustunut pelkkään ideologiseen tajuntaan. Eri alojen asiantuntijoiden huolestuneilla lausunnoilla ei ole tästä syystä ollut minkäänlaista poliittista painoarvoa.Kukaan ei ole vielä osoittanut mikä etu säästöistä on ollut, miten ne ovat parantaneet maamme yhteiskunnallista tilannetta.Ei ole edes suunnitelmissa ole ollut laatia laskelmia siitä mitä kansalle jää maksettavaksi, kun lasketaan perusturvan leikkauksista saatu summa ja miinustetaan se pahoivoinnin pakollisena suoritettavien kustannusten summasta!Mikä on ollut inhimillisen kärsimyksen kasvattamisen ja sosiaalisen heitteillejätön hinta lastensuojelun ja sosiaalitoimen kustannuksissa, päihdehuollon ja terveydenhuollon järjestelmissä,julkisten tilojen turva- ja valvontakoneistossa, rikos- ja rikosseuraamus sektorilla?

Yksittäisten palvelujen säästöillä romuuttaminen on heikentänyt kunkin alan palvelunsaajien, sekä palvelujen parissa työskentelevien ihmisten elämänlaatua ja hyvinvointia.Koska kokonaisvaltaisista julkisen sektorin kutistumista koskevista vaikutuksista ei ole olemassa kattavaa selvitystä,eikä edes riittävää julkista keskustelua,pahiten huomiotta ovat jääneet  lapsia ja nuoria koskevat kokonaisvaltaiset vaikutukset.Nämä vaikutukset ovat joka tapauksessa huomisen yhteiskunnan perustana, käsitimmepä sen tai emme!
Tosiasia kuitenkin on, että kaikki julkisen sektorin heikennykset, nekin jotka eivät suoraan kohdistu lasten ja nuorten tarvitsemiin palveluihin,kohdistuvat niihin aikuisiin jotka tavalla tai toisella vastaavat noiden lasten kasvusta tulevan yhteiskunnan aikuisiksi päätösvaltaisiksi jäseniksi!
Ennen tämän näkökulman perinpohjaista avaamista emme voi rehellisesti väittää tajuavamme miltä suomalainen yhteiskunta tulevaisuudessa näyttää näiden poliittisten päätösten seurauksena!
Porvarihallitus ja hampaaton eduskunta ovat jättäneet yhteiskunnalle raskaan perinnön,jonka kasvualustana on ollut joko täydellinen sokea ymmärtämättömyys, tai sitten kapitalistisesta maailmankuvasta kumpuava välinpitämättömyys.Suomalaisen kansalaisyhteiskunnan kannalta motiivilla ei sinänsä ole merkitystä,kansa maksaa viulut molemmissa tapauksissa ja kalliisti!